Sosiaalinen vaikuttavuus eli inhimillinen merkitys Sosiaalinen vaikuttavuus eli inhimillinen merkitys

"Christian!" — "Christian!" — "Christian!" Rytmikkäät suomalaisen fanikatsomon huudot kaikuvat Kööpenhaminan jalkapallokentän, Parkenin illassa. "Christian!" — tanskalaisyleisö vastaa "Eriksen!"  Stadionin yleisö kansallisuudesta riippumatta osoittaa tukeaan lääkintähenkilöstön ympäröimänä kentältä kannetulle tanskalaistähdelle. Tärkeintä on, että Christian Eriksen on kunnossa.

Muutamaa tuntia aikaisemmin olin lukenut talousnobelisti Paul Krugmanin haastattelun Helsingin Sanomista. Krugman on ottanut aiemmin kantaa talouspolitiikan ohella niin ilmastomuutokseen kuin väestökehitykseenkin, ja pystynyt ennustamaan monien megatrendien kehityskulkuja varsin vaikuttavasti. Tämä ajatus mielessäni luin Krugmanin ajatuksia suurella mielenkiinnolla. Toivoin löytäväni talouspolitiikan ja sosiaalisten vaikutusten välille taas uusia yhteisiä säikeitä. Syyskuussa järjestettävän KPMG Strategy Forumin pääpuhujaksi lupautuneen Krugmanin ajatukset eivät minusta ole radikaaleja. Rohkeita kyllä. Yhteiskunnan kehitystä tarkasti seuraava talouselämän tähti uskaltaa myös kyseenalaistaa talouden mahdin. On myös finanssipolitiikkaa suurempia asioita.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kääntäminen talouskielelle on vaikuttavuuden kehittämisen kiireellisimpiä tehtäviä. Otin tavoitteekseni sukeltaa syvemmälle sosiaalisten vaikutusten analyyseihin tutkimusten ja työkalujen, kuten SROI-mallinnusten (social return on investment) avulla. Käytettävissä oleva tietoaineisto ohjaa menetelmien ja mallinnusten valintoja, joten valitettavan usein hyvinvoinnin edistäminen mitataankin vielä käänteisten tunnuslukujen valossa. Hyvinvoinnista kertova tietoaineisto on vielä kapea. Esimerkiksi hyvinvointipalvelujen vaikuttavuutta pyritään juuri tästä syystä todentamaan ennenaikaisten kuolemien pitkittämisen, vältettyjen syrjäytymiskustannusten tai vähentyneiden sairaskulujen laskemisella. Näkökulma on negatiivisuudestaan huolimatta silti tärkeä, sillä kaikki todentaminen laajentaa käsitystämme tutkittavasta ilmiöstä. 

Sosiaalisten vaikutusten monetarisoinnille on talouspainotteisessa päätöksenteossa kiistaton tarve. On voitava osoittaa, että vastuulliset valinnat organisaatioiden toiminnassa ovat myös taloudellisesti kannattavia. Ympäristötekojen tai yhteisöllisyyden edistämisen on tuotettava myös säästöjä tai lisättävä tuottavuutta. Krugmanin ajatusten innoittamana haluan kuitenkin nähdä asian laajemmin. Sosiaalisten arvojen vahvistuminen on nähtävä talouteen vaikuttavana mutta samalla rinnakkaisena vaikuttavuuden elementtinä. Yhteiskunnan elinvoimaisuudessa on kyse talousvaikutusten lisäksi luottamuksesta, yhteisöllisyydestä ja osallisuuden kokemuksesta, joiden todentaminen vaatii määrällisten mittareiden rinnalle myös kuvailevaa tietoa.

Dramaattisen ottelun vaikuttavuus voidaan toki todentaa talousvaikutusten keinoin. Yli 15.000 katsojan yleisö, lippujen hinta noin 100 euroa, mikä tekee 1.500.000 euron lipputulot, päälle tapahtumavieraiden kulutus stadionilla ja Kööpenhaminan ravintoloissa, hotellien myymät majoitusvuorokaudet jne. Rahallinen arvo on mitattavissa ja todennettavissa.

"Christian!", kuuluu suomalaisten fanikatsomosta — "Eriksen!", vastaa tanskalaispääty. Huojentava tieto saavuttaa stadionin. Eriksen on hereillä ja toipuu. Peliä jatketaan erikoisten käänteiden jälkeen, ja Suomi voittaa ottelun. Tuloksella ei ole kuitenkaan väliä. Eikä miljoonien eurojen tuotoilla. Todellinen voittaja on yhteisöllisyys. Jalkapallon kansoja yhdistävä voima ja kollektiivinen inhimillisyys. Tuki niille, jotka tukea tarvitsevat, jotta maailma olisi huomenna parempi. Tätä on sosiaalinen vaikuttavuus!