Yhä useampi kääntyy tekoälyn puoleen, kun pitäisi selvittää veronalaisia tuloja tai vähennyskelpoisia menoja kotimaisissa tai kansainvälisissä tilanteissa. Se on helppoa, nopeaa ja usein ilmaista.
Mutta mitä tapahtuu, jos tekoäly antaa väärän neuvon – ja esimerkiksi veroilmoitus menee sen vuoksi pieleen?
Tekoäly voi olla hyödyllinen apu erityisesti yksinkertaisissa veroasioissa, joissa kysymyksen taustalla oleva lainsäädäntö on yksiselitteinen ja helposti tarkastettavissa julkisista lähteistä. Se kokoaa tietoa nopeasti ja selittää asioita usein ymmärrettävästi.
Ongelmana on kuitenkin se, että tekoäly ei ole erehtymätön: se voi antaa virheellisiä tai jopa täysin keksittyjä vastauksia, vaikka ne kuulostaisivat uskottavilta. Verotuksessa tämä korostuu monimutkaisissa, poikkeuksellisissa tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa – juuri niissä, joissa neuvonnan tarve on suurin. Erityisen hankaliksi tekoälylle ovat osoittautuneet kansainväliset tilanteet.
Lisäksi tekoälyllä on tunnistettuja rajoitteita. Se voi esimerkiksi esittää virheellisiä perusteluja tai viitata “vakiintuneeseen verotuskäytäntöön”, vaikka kielimallin mahdollisuus tunnistaa ja arvioida päivittäiseen viranomaistoimintaan ja julkaisemattomiin päätöksiin perustuvaa verotuskäytäntöä on käytännössä hyvin rajallinen. Tekoälyllä on myös todennäköisyyksiin perustuvan luonteensa takia (yli)korostunut tapa nojata laajentaviin tulkintoihin, joissa kannanotto asiassa perustuu toista kysymystä koskeviin oikeuslähteisiin. Myös tiedon ajantasaisuus voi olla haaste, erityisesti nopeasti muuttuvassa vero-oikeudess
Lähtökohta on selvä – jos veroilmoitus on puutteellinen tai virheellinen, Verohallinto lähtökohtaisesti määrää veronkorotuksen. Tämä koskee myös tilanteita, joissa virhe perustuu tekoälyn antamaan ohjeistukseen. Käytännössä pelkkä toteamus siitä, että “tekoäly neuvoi näin”, ei yleensä riitä välttämään seuraamuksia. Verovelvollinen on viime kädessä aina henkilökohtaisesti vastuussa jättämänsä veroilmoituksen sisällöstä.
Joissakin tilanteissa veronkorotus voidaan jättää määräämättä tai sitä voidaan lieventää. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos kyse on aidosti tulkinnanvaraisesta tai epäselvästä asiasta ja verovelvollinen on pyrkinyt selvittämään asian huolellisesti. Myös tilanteen kokonaisarvio – kuten mahdollinen kohtuuttomuus – voi vaikuttaa lopputulokseen.
Tekoälyn käyttö voi tietyissä tilanteissa tukea sitä, että verovelvollinen on ainakin pyrkinyt selvittämään oikean menettelyn tilanteessa, jossa asiaan ei ole saatavilla selkeää vastausta Verohallinnon ohjeista tai muusta julkisesta lähteestä, mikä voi yhtenä osatekijänä tukea näkemystä veronkorotuksen määräämisen kohtuuttomuudesta.
Veronkorotuksen määräämättä jättäminen on kuitenkin käytännössä varsin poikkeuksellista, ja Verohallinnon voitaneen olettaa suhtautuvan käytännössä varsin kielteisesti tekoälyn tekemien virheiden ”läpi sormien” katsomiseen.
Tekoälyä ei tarvitse välttää, mutta sitä kannattaa käyttää harkiten. Se sopii hyvin lähtökohdaksi tiedonhakuun, mutta tärkeät tiedot tulee aina varmistaa luotettavista lähteistä, kuten Verohallinnon ohjeista. Mitä suurempi oikeudellinen epävarmuus ja taloudellinen riski on kyseessä, sitä tärkeämpää on varmistaa tiedon oikeellisuus. Epäselvissä tilanteissa voi olla perusteltua kuvata oma näkemys ja asian tulkinnanvaraisuus jo veroilmoituksella. Lisäksi epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa on usein järkevää hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua. Näin saa varmuuden viranomaisen näkemyksestä jo etukäteen – ennen kuin ryhtyy verotukseen vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Tekoälyn yleistyvä hyödyntäminen verotuksellisissa kysymyksissä on lähtökohtaisesti positiivinen ilmiö: julkisesti saatavilla olevat kielimallit tarjoavat verovelvollisille nopean ja kustannustehokkaan vaihtoehdon tiedonhaun ja päätöksenteon tueksi.
Kokemuksemme mukaan tekoäly voi tarjota hyödyllisen lisän veroasioiden selvittämiseen, kunhan sen käyttö rajataan oikein ja sen tuottamaa tietoa arvioidaan kriittisesti. Erityisesti tulkinnanvaraisissa tai taloudellisesti merkittävissä tilanteissa korostuu kuitenkin edelleen perinteinen veroriskien hallinta: ajantasaisen tiedon varmistaminen, oikea-aikainen dokumentointi sekä tarvittaessa asiantuntijan tuki.
KPMG:n veroasiantuntijat auttavat mielellään arvioimaan tekoälyn käytön riskejä, varmistamaan verotuksellisten ratkaisujen oikeellisuuden sekä löytämään käytännönläheiset ja kestävät ratkaisut myös monimutkaisiin tilanteisiin. Olemme kehittäneet myös omia, tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja erilaisiin verotuksen tarpeisiin. Nämä työkalut pohjautuvat luotettaviin ja ajantasaisiin tietolähteisiin, ja niiden tavoitteena on tuoda lisää tehokkuutta, tarkkuutta ja ennakoitavuutta verotoimintoihin. Kerromme ratkaisuistamme mielellämme lisää.
