Suomen ja Ranskan välisen verosopimuksen soveltaminen alkaa 1.1.2027

Suomi ja Ranska ovat allekirjoittaneet uuden verosopimuksen tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta vuonna 2023, mutta sopimus on jäänyt odottamaan sopimusvaltioiden ratifiointia. Molemmat sopimusvaltiot ovat nyt ratifioineet sopimuksen. Sopimus tulee voimaan 30 päivää ratifiointiasiakirjojen virallisen vaihtamisen jälkeen ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen. Ratifiointiasiakirjoja ei ole vielä vaihdettu, mutta ne tultaneen vaihtamaan lähiaikoina, jolloin sopimusta aletaan soveltaa vuoden 2027 alusta lukien.

Uusi verosopimus eroaa edellisestä Suomen ja Ranskan välisestä verosopimuksesta kiinteän toimipaikan määritelmän, portfolio-osinkojen verotusoikeuden ja muusta kuin julkisesta palveluksesta saatujen eläkkeiden verotusoikeuden osalta. 

Kiinteän toimipaikan määritelmä Suomen ja Ranskan uudessa verosopimuksessa muuttuu vastaamaan OECD:n uusinta malliverosopimusta. Määritelmä poikkeaa muista tällä hetkellä voimassa olevista Suomen verosopimuksista:

• Uudessa verosopimuksessa yritykselle voidaan katsoa syntyvän kiinteä toimipaikka vieraassa valtiossa sijaitsevan kiinteän liikepaikan osalta myös esimerkiksi tilanteessa, jossa sama yritys tai yrityksen kanssa samassa intressipiirissä oleva toinen yritys harjoittaa liiketoimintaa samasta liikepaikasta tai verosopimusvaltiossa ja toiminnat ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi jos konsernin paikallinen myyntiyhtiö käyttää Suomessa asuvan konserniyhtiön Ranskassa sijaitsevan, valmistelevia tai avustavia toimintoja harjoittavan liikepaikan tiloja, voi suomalaiselle konserniyhtiölle muodostua kiinteä toimipaikka Ranskaan.
• Uudessa verosopimuksessa kiinteä toimipaikka voi muodostua myös esimerkiksi kun, toisessa sopimusvaltiossa yrityksen puolesta toimiva henkilö on pääosassa rutiininomaisten sopimusten tekemiseen johtavissa toimissa. Vanhassa verosopimuksessa kiinteän toimipaikan muodostuminen niin sanotun riippuvaisen agentuurin kautta edellytti henkilöltä valtuuksia yritystä sitovien sopimusten tekemiseen. Uudessa verosopimuksessa olennaista ei ole se, onko henkilöllä valtuuksia sopimusten tekemiseen, vaan minkälainen rooli henkilöllä on sopimuksentekoprosessissa. Päivityksen seurauksena kiinteä toimipaikka voi muodostua esimerkiksi toimista, joissa verosopimusvaltiossa oleskeleva henkilö välittää vakiosopimuksia allekirjoitettavaksi yritykselle sen asuinvaltio.

Uudessa verosopimuksessa lähdevaltiolla on oikeus periä 15 prosentin lähdevero portfolio-osingoista, kun vanhassa verosopimuksessa osinkojen yleinen lähdevero oli nolla lähdevaltiossa. Jatkossa portfolio-osinkojen kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä (vanhassa verosopimuksessa vapautusmenetelmällä).

Jos osingonsaaja on omistanut yhtiöstä yli 5 prosentin osuuden osingon maksupäivänä ja sitä edeltävältä vähintään vuoden pituiselta ajanjaksolta, lähdevaltiolla ei ole jatkossakaan verotusoikeutta osinkoon. Tämän tyyppisiä osinkoja kohdellaan siis uudessa verosopimuksessa pitkälti samalla tavalla kuin vanhassa. Olennaista myös on, että uudessa verosopimuksessa lähdeveroetuuksien myöntäminen edellyttää, että osinko maksetaan osinkoetuuden omistajalle (beneficial owner), kun aikaisemmassa sopimuksessa tällaista vaatimusta ei ollut.

Uusi verosopimus antaa asuinvaltion ohella lähdevaltiolle oikeuden verottaa muusta kuin julkisesta palveluksesta saatavaa eläketuloa. Tällöin kaksinkertaisen verotuksen poistaa lähdevaltio eli kyse on käänteisestä hyvitysmenetelmästä. Jos esimerkiksi Ranskassa asuva eläkeläinen saa Suomesta eläkettä, Ranskalla on verotusoikeus eläkkeeseen. Myös Suomella on kuitenkin oikeus verottaa eläkettä, jolloin Ranskaan maksettu vero vähennetään Suomeen maksettavasta verosta. Uusi verosopimus ei vaikuta eläkeläisiin, jotka ovat asuneet Ranskassa verosopimuksen allekirjoitusajankohtana 4.4.2023. Näiden eläkkeiden osalta sovelletaan edelleen vuoden 1970 verosopimusta, joka antaa verotusoikeuden ainoastaan asuinvaltiolle.

Päivitetty kiinteän toimipaikan määritelmä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kiinteä toimipaikka voi jatkossa muodostua sellaisissa toimintojen hajautuksiin perustuvissa liiketoimintamalleissa, joilla on aikaisemmin pystytty välttämään kiinteän toimipaikan syntyminen yksittäiselle yritykselle. Näin ollen olemassa olevat liiketoimintamallit sekä niihin liittyvät muun muassa paikalliset varastointi-, tutkimus-, markkinointi- ja myyntitoiminnot on hyvä arvioida kiinteän toimipaikan syntymisen näkökulmasta ennen uuden verosopimuksen voimaantuloa, koska kiinteän toimipaikan syntyminen aiheuttaa erilaisia paikallisia compliance-velvoitteita sekä siirtohinnoittelutarpeita.

Syytä on tarkistaa myös omistusosuudet paikallisissa yhtiöissä ja se, vaikuttaako uusi verosopimus osinkojen lähdeverotukseen.

Avustamme mielellämme Ranskan lähdeverotusta ja uuden verosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Voimme muun muassa:

• arvioida mahdollisuuksia vedota EU-oikeuteen lähdeveron alentamiseksi tai poistamiseksi
• tukea beneficial owner -kysymyksissä ja osingonmaksajan velvollisuuksissa
• avustaa lähdeveron palautushakemuksissa ja EU-oikeudellisissa vaatimuksissa