Säätiön hallituksen vastuullinen tehtävä – ota huomioon nämä asiat

Kolmannen sektorin rooli rahoittajana ja erinäisten yhteiskunnallisten palvelujen tarjoajana on kasvava. Yhtenä edellytyksenä kolmannen sektorin organisaatioiden menestyksekkäälle yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiselle on, että niillä on omistautunut ja osaava johto. Monessa säätiössä hallitus muodostaa säätiön koko lakisääteisen johdon. Hallituksen jäsenet saattavat hoitaa tehtävää kokonaan vapaaehtoistyönä. On hyvä muistaa, että säätiön hallituksessa toimiminen on kuitenkin aina vastuullinen tehtävä ja hallituksen jäsenillä on säätiölakiin perustuva henkilökohtainen vastuu päätöksistään ja toiminnastaan.

Säätiölain mukaan säätiön hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hallituksen jäsen on tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut säätiölle rikkomalla säätiölaissa säädettyä huolellisuusvelvoitetta. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat vastuussa vahingosta, jonka he ovat tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet säätiölle tai muulle henkilölle rikkomalla säätiölakia muilta kuin huolellisuusvelvoitteen osalta tai rikkomalla säätiön sääntöjä. Onkin tärkeää, että hallituksen jäsenet ymmärtävät tehtävään liittyvät riskit ja vastuut sekä sen, miten he voivat minimoida henkilökohtaisen vastuunsa.

Säätiön hallituksen jäsenten tulee huolellisesti toimien edistää säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. On tärkeää muistaa, että säätiön hallituksen jäsen ei hallituksessa toimiessaan edusta esimerkiksi valitsijatahoaan, vaan kaikessa päätöksenteossa nimenomaan säätiön etu on laitettava etusijalle. Säätiön sääntöihin kirjatut tarkoitus ja toimintamuodot asettavat rajat säätiön toiminnalle, eikä säätiön varoja saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Useassa vuoden 2022 aikana annetussa valvontapäätöksessä PRH:n säätiövalvonta kiinnitti huomiota nimenomaan siihen, ettei säätiö ollut toteuttanut tarkoitustaan sääntöjensä mukaisesti. Mikäli säätiö ei esimerkiksi olosuhteiden muutoksen johdosta pysty toteuttamaan tarkoitustaan, hallituksen tulee reagoida ja selvittää tarkoituksen ja/tai toimintamuotojen muutosta tai ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hallituksen jäsenellä tulee olla kiinnostus ja riittävä aika sekä osaaminen tehtävään. Hänen tulee osallistua aktiivisesti hallituksen kokouksiin ja päätöksentekoon sekä valmistautua kokouksiin huolella. Vastuusta ei välty sillä, että ei osallistu hallituksen kokouksiin.

Hallituksen jäsenillä tulee olla ajantasainen, oikea ja kattavan käsitys säätiöön kohdistuvista riskeistä sekä riskienhallinnan vastuista ja seurannasta sekä riittävä säätiölain ja muun säätiön toimintaan liittyvän lainsäädännön tuntemus. Riittävän selvityksen hankkiminen päätöksenteon pohjaksi ja huolellinen toiminta päätöksenteossa saattaa joskus edellyttää asiantuntijoiden käyttöä. Hallituksen jäsenen tulee välttää eturistiriitoja ja esteellisenä ei tule osallistua päätöksentekoon. Huolellinen hallitus noudattaa myös hyvää hallintotapaa ja kirjaa noudatettavat periaatteet esimerkiksi sisäiseen toimintasääntöön. 

Päätösten huolellinen ja riittävä dokumentointi on myös ensiarvoisen tärkeää. Jos jokin päätös myöhemmin osoittautuisi huonoksi, on hallituksen vastuun kannalta tärkeä, että päätösperusteluista käy ilmi mihin riittävään selvitykseen päätös on perustunut ja miksi päätös on päätöksentekohetkellä ollut säätiön edun mukainen. Vastuunsa rajoittamiseksi hallituksen jäsen voi vaatia eriävän mielipiteensä kirjaamista pöytäkirjaan. Jos hallituksen jäsen ei kannata päätöstä, hänen tulee myös äänestää päätöstä vastaan, ja äänestys kirjataan pöytäkirjaan.

Vastuun välttämiseksi päätöksen täytäntöönpanosta hallituksen jäsen voi tietyissä tilanteissa joutua harkitsemaan hallituksesta eroamista. Hallituksen toimintaa lain tai sääntöjen vastaisena pitävällä hallituksen jäsenellä vaihtoehto eroamiselle on myös moiteoikeuden käyttäminen.