Hankintalaki uudistuu ja sen keskeisenä lähtökohtana on kilpailun lisääminen. Nykytilanteessa merkittävä osa kilpailutuksista houkuttelee vain alle kaksi tarjoajaa, mikä heikentää markkinoiden toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Uudistuksella pyritään avaamaan markkinoita entistä laajemmin, erityisesti PK-yrityksille. Tämä näkyy muun muassa hankintojen jakamisen korostamisena sekä markkinakartoitusten systemaattisempana hyödyntämisenä, jotta hankinnat voidaan suunnitella realistisesti markkinoiden tarjontaa vastaaviksi.
Markkinakartoituksesta velvoite
Samalla hankintayksiköille kohdistuu hankintojen suunnitteluun aiempaa enemmän vaatimuksia. Suurissa hankinnoissa markkinakartoituksesta tulee velvoite, ja hankinnat on lähtökohtaisesti jaettava osiin, ellei siihen ole perusteltua syytä. Lisäksi tilanteissa, joissa tarjouskilpailu tuottaa vain yhden tarjouksen, kilpailutus on pääsääntöisesti uusittava. Näillä keinoilla pyritään ehkäisemään näennäiskilpailua ja varmistamaan, että hankintamenettely tosiasiallisesti tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Hankintalakiuudistus tuo merkittävän muutoksen myös sidosyksikkösääntelyyn. Uudistus tiukentaa sidosyksikköaseman määritelmää, ja jatkossa hankintayksiköillä tulee olla 10 prosentin vähimmäisomistus yhtiöön, jotta hankintayksikkö voi hyödyntää sidosyksikköasemaan perustuvaa hankintalain kilpailuttamisvelvollisuuden poikkeamismahdollisuutta. Tämä tulee ohjaamaan hankintoja avoimemmin markkinoille ja varmistamaan kustannustehokkaat hankinnat.
Vaikuttavuus ja vastuullisuus korostuvat
Uudistuksessa korostuvat entistä enemmän myös hankintojen laatu ja vaikuttavuus. Taloudellisen tehokkuuden rinnalle nousevat vastuullisuus, ympäristönäkökulmat sekä turvallisuus ja huoltovarmuus. Samalla poissulkuperusteita laajennetaan koskemaan esimerkiksi vakavia talous- ja ympäristörikoksia, mikä vahvistaa vastuullisen toiminnan merkitystä markkinoilla.
Vaikka uudistus lisää jonkin verran hallinnollista työtä, erityisesti suunnittelun ja dokumentoinnin osalta, sen keskeinen tavoite on mahdollisuuksissa ja kustannussäästöissä. Kun hankintoja tarkastellaan strategisena välineenä, ne eivät ole vain pakollinen prosessi vaan keino saavuttaa organisaation laajempia tavoitteita ja vastuullisempia hankintoja. Hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinnat voivat parantaa palveluiden laatua, lisätä innovaatioita ja tuottaa parempaa vastinetta julkisille varoille.
Muutos edellyttää kuitenkin myös hankintayksiköiltä uudenlaista osaamista. Tarvitaan systemaattista suunnittelua, markkinatuntemusta, selkeitä mittareita sekä tehokasta sopimusseurantaa. Kun juridinen osaaminen yhdistyy käytännön hankintatyöhön jo ennen kilpailutusta, hankinnat siirtyvät reaktiivisesta sääntelyn noudattamisesta kohti ennakoivaa ja strategista ohjausta.
Kuinka voimme auttaa?
Kokonaisuutena hankintalain uudistus merkitsee muutosta hankintayksiköiden hankintaprosessiin. Hankintalakiuudistuksella pyritään siirtymään kohti vastuullisuutta ja hankintojen vaikuttavuutta. Keskeistä ja tavoitteena uudistuksella on se, millaisia tuloksia, kustannussäästöjä ja vaikutuksia hankinnoilla jatkossa pyritään saavuttamaan. Uudistus astui voimaan 18.6.2026 ennalta mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta, ja me KPMG:llä autamme mielellään organisaatiotanne siihen liittyvissä hankkeissa.
