Hankintalain uudistus on jälleen nostanut pintaan keskeisen kysymyksen siitä, miten julkisia varoja käytetään viisaasti, vaikuttavasti ja kestävästi. Sote-sektorilla kyse ei kuitenkaan ole pelkästään kustannustehokkuudesta tai hallinnollisista menettelyistä, vaan ennen kaikkea ihmisten arjen sujuvuudesta, hoidon laadusta ja palveluiden jatkuvuudesta. Siksi uudistusta on tarkasteltava erityisellä herkkyydellä sekä juridisesta että inhimillisestä näkökulmasta.
Laatu, jatkuvuus ja vaikuttavuus
Nykyinen hankintajärjestelmä on saanut osakseen kritiikkiä jäykkyydestä, monimutkaisuudesta ja liiallisesta hintakeskeisyydestä. Sote-palveluissa halvin ratkaisu ei kuitenkaan useinkaan ole paras eikä pitkällä aikavälillä edes edullisin. Laadun, jatkuvuuden ja vaikuttavuuden tulisi nousta aidosti keskiöön. Uudistuksen onnistuessa hankinnoissa voidaan siirtyä kohti malleja, joissa korostuu hoidon vaikuttavuus, asiakkaan kokonaiskokemus ja ennaltaehkäisevä työ. Tämä edellyttää kuitenkin, että laatukriteerit ovat selkeitä, mitattavia ja aidosti vertailukelpoisia.
Samalla on varmistettava, että markkina säilyy monipuolisena ja toimivana. Pienet ja alueelliset toimijat tuovat sote-palveluihin ketteryyttä, innovatiivisuutta ja paikallistuntemusta, jota ei tule menettää liian raskaiden kilpailutusprosessien tai suuria volyymeja edellyttävien hankintakokonaisuuksien vuoksi. Uudistus onkin mahdollisuus kehittää menettelyjä, jotka aidosti madaltavat kynnystä osallistua tarjouskilpailuihin, esimerkiksi pilkkomalla hankintoja tarkoituksenmukaisiin osiin ja hyödyntämällä joustavampia menettelytapoja.
Strateginen johtaminen keskiöön
Hyvinvointialueiden näkökulmasta ratkaisevassa roolissa on hankintojen strateginen johtaminen. Lainsäädäntö voi luoda puitteet, mutta todelliset vaikutukset syntyvät käytännön toteutuksessa: miten hankinnat suunnitellaan, miten riskejä jaetaan, miten kumppanuuksia rakennetaan ja miten palveluiden laatua seurataan systemaattisesti. Tämä edellyttää osaamista, tiedolla johtamista ja kykyä käydä jatkuvaa vuoropuhelua markkinoiden kanssa.
Keskeinen kysymys on myös se, kuinka hyvin hankintalainsäädäntö tukee pitkäjänteisiä kumppanuuksia. Lyhyet sopimuskaudet ja jatkuva uudelleenkilpailutus voivat heikentää toiminnan ennustettavuutta ja investointihalukkuutta. Toisaalta liian jäykät sopimukset voivat estää palveluiden kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa. Tasapaino joustavuuden ja ennakoitavuuden välillä on ratkaiseva.
Hankintalain uudistus ei ole vain juridinen hienosäätö, vaan mahdollisuus suunnanmuutokseen. Oikein toteutettuna se voi vahvistaa sote-järjestelmän kestävyyttä, parantaa palveluiden laatua ja lisätä markkinoiden toimivuutta. Jos tässä onnistutaan, kustannustehokkuus ja laatu eivät ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan tukevia tavoitteita. Sote-palveluiden tulevaisuus ja ennen kaikkea niiden käyttäjät ansaitsevat tämän.
Kuinka voimme auttaa?
Tarpeet ja haasteet huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelumme kattavat monipuolisen asiantuntijatuen eri sote-organisaatioiden toimijoille sisältäen sekä julkisen sektorin että yksityiset palvelutuottajat.
