ESEF-aamupäivän opit ja oivallukset – mitä vuosi 2024 toi tullessaan?

Järjestimme jälleen toukokuun lopussa ESEF-varmennusasiakkaillemme perinteisen ESEF-aamupäivätilaisuuden. Jaamme nyt sekä huomioita tilaisuudessa esiin tulleista seikoista että tallenteen tilaisuudessa esiintyneen Marc Houllierin (Corporatings) esityksestä ”Fundamental Financial Analysis in the ESEF Era”. Löydät tallenteen tämän sivun lopusta.

ESMA julkaisi vuonna 2024 ohjeistuksen, joka salli useita vaihtoehtoja ESEF-tiedostojen nimeämiseen. Hyväksytyiksi tiedostomuodoiksi määriteltiin sekä .zip että .xbri, ja tiedostonimessä sai olla mukana niin sanottu versiotunnus, joka oli oletusarvoisesti numero 0. Ohjeistuksessa esitettiin neljä hyväksyttävää nimivaihtoehtoa, mikä herätti runsaasti keskustelua. Toivonkin, että vaihtoehtojen määrää selkeytetään tulevaisuudessa.

Tiedostonimen alkuosa (base component) oli 81 % yrityksistä LEI-tunnus, mikä on hyvä käytäntö, sillä se takaa yksilöllisyyden Euroopan laajuisesti. 11 % yrityksistä käytti LEI:n sijaan yhtiön nimeä tai muuta tunnusta. Virheellisiä tiedostonimiä esiintyi 8 %:ssa tapauksista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 14 % – suunta on siis oikea.

Kun ydintaksonomiasta ei löydy sopivaa tägiä, yritykset tekevät laajennuksia. Nämä laajennustägit ankkuroidaan ydintaksonomiaan. Ankkureita on kahta erilaista; "wider" (mihin ryhmään laajennus kuuluu) ja "narrow" (laajennuksen tarkempi sisältö). Laajennuksessa on aina käytössä wider-ankkuri, ja myös narrow-ankkuri on mukana suurimmassa osassa laajennuksia.  Vain harvat yritykset tekevät laajennuksia liitetietojen tägeihin (textblock- ja string-tägit), joten keskityimme päälaskelmien laajennuksiin. 137 yrityksen otannasta löytyi 800 yksittäistä, ainutlaatuista tägiä, eli tägiä, joita muut yritykset eivät käyttäneet. Tämä on huomattava määrä, kun otetaan huomioon, että kyseessä ovat suomalaiset IFRS-standardien mukaiset päälaskelmat. Ymmärrän hyvin ESMAn huolen laajennusten suuresta määrästä, mutta hyvin toteutetut ja ankkuroidut laajennukset parantavat tägien teknistä luettavuutta. Otannassamme viidellä yrityksellä oli laajennus, jossa oli kuusi tai useampia narrow-ankkureita. Useimmilla yrityksillä suurin määrä oli kaksi.

Päälaskelmien laajennuksista yleisin oli tuttu SVOP (sidottu vapaa oma pääoma). Tätä tägiä, tekniseltä nimeltään ReserveForInvestedUnrestrictedEquity, käytettiin 75 kertaa. SVOPia on tägätty myös hieman eri teknisillä nimillä. Toivottavasti kaikki suomalaisyritykset päätyvät lopulta käyttämään täsmälleen samaa tägiä. Kuriositeettina mainittakoon, että Marc Houllier ei tuntenut kyseistä taseen erää – ilmeisesti sitä ei muualla juuri käytetä.

Toinen huomionarvoinen esimerkki oli tuloslaskelman rivi "Materiaalit ja palvelut". 36 yritystä käytti tägiä RawMaterialsAndConsumablesUsedAndServicesExpense, joka yhdistää kaksi ydintaksonomian tägiä. Yhdeksän yritystä käytti tägiä MaterialsAndServices, mikä ei ole virhe, mutta yhdenmukaisuus olisi toivottavaa.

Teimme otannallemme teknisen validoinnin. Jos ESMAn raportointimanuaalin kohta Guidance 3.4.1. Documenting arithmetical relationships in the calculation linkbase otettaisiin huomioon, lähes kaikki ESEF-raportit sisältäisivät teknisen validointivirheen.  Koska raportoijat eivät voi vaikuttaa käyttämiensä ohjelmistojen toimintaan, jätimme tämän kohdan pois validoinnistamme – kuten käsitykseni mukaan lähes kaikki muutkin tahot ovat tehneet. Tämä osoittaa, että teknisiä vaatimuksia suunniteltaessa on huomioitava myös toteutuksen realiteetit.

Kun Guidance 3.4.1 jätettiin pois, 30 % julkaisuista sisälsi vähintään yhden teknisen validointivirheen (vuotta aiemmin sama luku oli 33 %). Suurin osa virheistä liittyi laskentavirheisiin tai väärän merkkisiin arvoihin tägeissä. 

Olemme toteuttaneet varmennusasiakkaillemme kyselytutkimuksia kolmen vuoden ajan. Alla keskeisiä havaintoja tutkimustuloksista:

• Tägäysohjelmistojen kehityskohteet: Selkeimmät parannustarpeet liittyvät validointiraporttien ymmärrettävyyteen sekä laajennusten tekemiseen. Erityisesti teknisten nimien ja nimikkeiden (labelien) kielivalinnat (suomi, ruotsi ja englanti) ovat osoittautuneet haastaviksi.

• Tuki ja asiakaspalvelu: Ohjelmistojen tukitoiminnoissa ihmisten rooli koettiin merkittäväksi. Vapaissa kommenteissa korostuivat erityisesti tukihenkilöiden ammattitaito, asenne ja kommunikaatio. Suomen kielen käyttö nähtiin monessa tapauksessa selkeänä etuna.

• Koulutusmateriaalien merkitys: Dokumentit ja videot mainittiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ja niiden merkitys on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.

• Tägien ja laajennusten säilyvyys: Useissa ohjelmistoissa koettiin haasteita tägien pysymisessä oikeilla paikoilla sekä laajennusten ankkureiden säilymisessä raportin versiopäivityksissä tai vuosittaisissa siirtymissä. Myös tägien siirtäminen kieliversioiden välillä ei aina toiminut odotetusti. Toteutustavat vaihtelevat ohjelmistoittain, mikä vaikuttaa näihin ominaisuuksiin.

• Ohjelmistojen moninaisuus: Asiakaskunnassamme käytössä olleet seitsemän eri ohjelmistoa erosivat toisistaan merkittävästi. Jokaisessa on omat vahvuutensa ja kehityskohteensa.

• Taksonomian ymmärryksen kehitys: Tyytyväisyys taksonomiaan on kasvanut kolmen vuoden aikana. Uskomme tämän johtuvan kokemuksen karttumisesta ja sitä kautta paremmasta taksonomian hallinnasta. Vuoden 2024 taksonomia, jota yritykset todennäköisesti käyttävät vuoden 2025 raportoinnissa, tuo mukanaan uusia elementtejä, kuten boolean-tägit. Näistä lisää syksyllä.

Tutkimme 52 ensimmäistä kestävyysraporttia ja vertasimme niiden laajuutta tilinpäätöksiin, jotka sisälsivät sekä päälaskelmat että liitetiedot. Yritysten tilinpäätökset olivat keskimäärin 55 sivua pitkiä, kun taas kestävyysraporttien keskimääräinen sivumäärä oli 72. Vain 29 % tarkastelluista yrityksistä julkaisi tilinpäätöksen, joka oli sivumäärältään pidempi kuin kestävyysraportti. Jotta tätä merkittävää määrää uutta tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti, nousee kestävyysraporttien sisällön tägääminen tärkeään rooliin.

ESEF-raportoinnissa englannin kielen merkitys korostuu. Koska suomi ei valitettavasti kuulu talousmaailman valtakieliin, kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen kannattaa laatia ESEF-raporttinsa englanniksi. Esimerkiksi Etelä-Koreassa yrityksiä kannustetaan raportoimaan englanniksi, jotta maa houkuttelisi enemmän ulkomaisia sijoituksia.

XBRL-raportointi yleistyy vauhdilla. Tanskassa yritykset raportoivat jo XBRL-muodossa, ja pian sama käytäntö otetaan käyttöön myös Suomessa. Hollannissa XBRL-raportointiin ovat jo siirtyneet sekä PIE-yritykset että pienet yhtiöt, ja seuraavaksi mukaan tulevat suuret yritykset. Yksi heidän keskeisistä tavoitteistaan on parantaa tekoälyn kykyä analysoida yrityksiä. Tekoälyä ja rakenteista raportointia, kuten ESEFiä, ei tulisi nähdä toistensa kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä tekijöinä.

Kysymys siitä, milloin kestävyysraportti tulee tägätä, on herättänyt paljon keskustelua. Vapaaehtoinen ja julkaistava kestävyysraportoinnin tägäys on aihe, josta kannattaa neuvotella kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa. Tällä hetkellä ei ole selvää, mitä varmentajan tulisi lausua vapaaehtoisesta tägäyksestä tai miten varmennus tulisi toteuttaa.

Selkeää aikataulua kestävyysraportoinnin tägäykselle ei vielä ole. ESMAn konsultaatio antoi kuitenkin viitteitä tulevasta. Ensimmäiseksi on hyvä todeta, että vuoden 2025 kestävyysraportteja ei tägätä. Konsultaatiossa esitettiin, että jos virallinen asetus julkaistaan ennen 30.6.2026, vuoden 2026 raportti tulisi tägätä osittain. Mikäli julkaisu tapahtuu vasta tämän päivämäärän jälkeen, tägäys koskisi ensimmäisen kerran vuoden 2027 raportointia.

Tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen ESMAn edustaja on esittänyt, että kestävyysraportointia tullaan tägäämaan artikla 8 osalta vuodesta 2027 ja muutoin vuodesta 2028. Nämä ovat kuitenkin tämänhetkisiä arvioita, joiden toteutumiseen vaikuttaa moni seikka.